Lääkkeiden jakelun turvallisuus sairaalassa : lääkkeiden jakeluprosessin automaatioon liittyvät hyödyt ja haasteet

Lääkkeiden jakeluprosessi sairaaloissa muodostuu lääkkeiden jaosta, käyttökuntoon saatosta ja annosta potilaille sekä antoon liittyvästä kirjaamisesta suunnitellun määräyksen mukaisesti. Merkittävä osa sairaaloissa raportoiduista lääkityspoikkeamista liittyy tähän prosessiin, erityisesti lääkkeiden jako- ja antovaiheisiin. Suomen sairaaloissa lääkkeiden potilaskohtainen jakelu on pääasiassa hajautettu osastoille, joissa hoitajat tai farmaseutit suorittavat lääkkeiden jakelun joko täysin manuaalisesti lääkekuppeihin tai dosetteihin, tai automatisoituja ratkaisuja, kuten älylääkekaappeja, hyödyntäen. Joissakin maissa lääkitysturvallisuuden ja työaikajärjestelyjen vuoksi on siirrytty keskitettyyn jakelumalliin, jossa lääkkeet jaellaan potilasannoksiksi sairaala-apteekeissa. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia lääkkeiden jakeluprosessin automaatioon liittyviä hyötyjä ja haasteita sairaaloissa. Lisensiaatintutkimus toteutettiin kahtena osatutkimuksena. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli kartoittaa kansainvälisiä tutkimuksia lääkkeiden automaattisista ja puoliautomaattisista jakelujärjestelmistä sairaaloissa. Systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin, miten automaattiset ja puoliautomaattiset jakelumallit sairaaloissa vaikuttavat lääkitysturvallisuuteen, työajan käyttöön ja lääkehoitoon liittyviin kustannuksiin. Empiirisen tutkimuksen tavoitteena oli pilotoida sairaala-apteekkiin keskitetyn lääkkeiden jakelumallin mahdollisia vaikutuksia lääkitysturvallisuuteen erikoissairaanhoidossa pienen suomalaisen sairaalan sisätautiosastolla. Systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen (I) sisällytettiin 30 kansainvälistä tutkimusartikkelia, jotka liittyivät hajautettuun (n=19), keskitettyyn (n=6) ja hybridimalliseen (n=5) jakelujärjestelmään. Potilasturvallisuus lisääntyi automaation myötä (n=27) ja tietyntyyppiset lääkityspoikkeamat, erityisesti jakelupoikkeamat, vähenivät kaikissa kolmessa jakelumallissa käytetyn automaation tyypistä riippumatta. Keskitetyn ja hajautetun mallin osoitettiin lisäävään kliinisen farmasian toimintaa sairaaloissa. Suurimmassa osassa tutkimuksia (n=24) raportoitiin tuloksia myös työaikajärjestelyihin ja työn prosesseihin liittyen. Keskitetty ja hybridimalli lääkkeiden jakelussa säästi enemmän työaikaa kuin osastoille hajautettu malli. Kuusi tutkimusta raportoi kustannuksiin liittyviä tuloksia. Kustannussäästöjä saavutettiin hajautetun mallin osalta kalliiden kustannusten yksiköissä. Empiirisessä tutkimuksessa (II) sisätautiosaston lääkehuoltoa kehitettiin siirtämällä pilottipotilaiden lääkkeiden jakelu keskitetysti sairaala-apteekkiin, jossa potilaan kaikki lääkkeet jaeltiin vuorokaudeksi valmiiksi lääkekärryyn mm. koneellisen annosjakelun monipakkauksia hyödyntäen. Lääkityslistojen poikkeamia verrattiin toisiinsa ennen pilottia ja pilotin aikana. Poikkeamien kokonaismäärä laski 9,1 %:sta 8,0 %:iin keskitetyn lääkkeiden jakelumallin myötä. Osastofarmaseutti korjasi lääkityslistojen merkintöjä aktiivisemmin pilotin aikana ja farmaseuttisen tarkastuksen jälkeen poikkeamien kokonaismäärä oli 3,4 % (ennen pilottia 5,3 %). Pilottiin osallistuneille hoitajille toteutettiin avoin kysely keskitetyn lääkkeiden jakelun lääkitysturvallisuudesta. Hoitajat (n=10/12) kokivat, että lääke- ja potilasturvallisuus paranivat keskitetyn mallin myötä ja lääkehoitoprosessi selkeytyi. Lääkekärryn käyttö koettiin kuitenkin kömpelöksi ahtaissa potilashuoneissa. Automaation hyödyntämisellä lääkkeiden jakelussa voidaan vähentää kirjaamiseen ja logistiikkaan liittyviä poikkeamakohtia. Kaikkiin poikkeamatyyppeihin jakelun automaatiolla ei kuitenkaan pystytä vaikuttamaan. Lisäksi on huomioitava, että uudet toimintatavat voivat altistaa uudentyyppisille poikkeamille. Manuaalisilta poikkeamilta välttyäkseen muutoksissa tulisi pyrkiä kohti katkeamatonta lääkehoitoprosessia. Muutokset lääkehoitoprosessissa sitovat työaikaa, varsinkin muutostilanteen alkuvaiheessa, mutta pidemmällä aikavälillä se mahdollistaa ammattiryhmien työpanoksen suuntaamisen oman ydinosaamisensa mukaisiin työtehtäviin. Hyvin suunniteltuna, uuden mallin käyttöönotto mahdollistaa lääkityslistojen farmaseuttisen tarkastuksen osana automatisoitua lääkkeenjakelua, mikä osaltaan lisää potilasturvallisuutta ja laatua sairaalan lääkehoitoprosessissa.

Author dc:creator

• Ahtiainen, Hanne

Language dc:language.iso

fin

Handle dc:identifier.uri

http://hdl.handle.net/10138/338714

OAI identifier oai:identifier

oai:helda.helsinki.fi:10138/338714