Rodun ja kasvatusajan vaikutus liharotuisten nautojen teurasominaisuuksiin sekä lihan syöntilaatuun

Tässä tutkimuksessa selvitettiin liharotuisten nautojen rodun ja kasvatusajan yhteyttä ruhon teurasominaisuuksiin sekä lihan syöntilaatuun. Lisäksi tässä tutkimuksessa selvitettiin ultraäänellä mitattujen ominaisuuksien fenotyyppistä korrelaatiota eläimen teurasominaisuuksiin sekä lihan syöntilaatuun. Tutkimuksen aineistona oli Rotukarjan hyvinvoinnin ja taloudellisten toimintaedellytysten parantaminen -hankkeen (2010–2013) ruokintakokeen tulokset. Lopullinen aineisto sisälsi 158 sonnin tiedot, jotka edustivat viittä yleistä Suomessa kasvatettavaa liharotua. Rodut olivat aberdeen angus, charolais, hereford, limousin ja simmental. Teurasominaisuuksista mitattiin teuraspainoa, teurasprosenttia, lihakkuutta ja rasvaisuutta. Lihan syöntilaadun tutkimus sisälsi tiedon lihan marmoroitumisasteesta, pH-arvosta, leikkuuvasteesta, valumasta ja väriominaisuuksista, vaaleudesta (L), punaisuudesta (a) ja keltaisuudesta (b) sekä arvion aistinvaraisesta syöntilaadusta. Aistinvarainen syöntilaatu sisälsi mureuden, mehukkuuden, maun sekä näiden yhteispisteet. Tilastollisina menetelminä käytettiin type 2-testauksen sisältävää ANOVA-mallia sekä ls-keskiarvoja, Tukeyn parittaisvertailua ja regressioanalyysiä. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että rodulla on merkitsevä vaikutus useaan tutkittuun ominaisuuteen. Taloudellisesti näistä merkittävämpiä ovat teurasprosentti, lihakkuus ja rasvaisuus. Lyhyt kasvatusaika on taloudellisesti kannattavampi kuin pitkä kasvatusaika, kun huomioidaan ominaisuuksiin vaikuttavat panostetut resurssit. Lyhyellä kasvatusajalla kasvatettujen sonnien teuraspaino, teurasprosentti ja lihakkuus olivat suhteessa korkeammat kuin pitkän kasvatusajan ryhmän eläimillä. Ultraäänellä mitatulla ulkofileen paksuudella on suotuisa yhteys teurasprosenttiin. Ultraäänellä mitatulla marmoroitumisasteella on suotuisa yhteys lihan marmoroitumisasteeseen, punaisuuteen, mureuteen (aistinvarainen ja leikkuuvaste), mehukkuuteen ja aistinvaraisen arvioinnin yhteispisteisiin.

Grantor dc:publisher

Helsingin yliopisto

Year dc:date.issued

2020

Author dc:creator

• Kumpulainen, Sanna

Contributors dc:contributor

• Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Maataloustieteiden osasto
• University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Agricultural Sciences
• Helsingfors universitet, Agrikultur- och forstvetenskapliga fakulteten, Avdelningen för lantbruksvetenskaper

• Lihakarja
• teurasominaisuus
• lihakkuus
• rasvaisuus
• ulkofileen paksuus
• pintarasvan paksuus
• marmoroituminen
• lihan syöntilaatu
• ultraääni

Language dc:language.iso

fin

Identifier URI

URN:NBN:fi:hulib-202011114415

OAI identifier oai:identifier

oai:helda.helsinki.fi:10138/321314