”Tyttömme Sinivalkoisissa” : suomalainen nainen urheilusankarina kotimaisen sanomalehdistön silmin

Tutkimus käsittelee suomalaisten naisurheilijoiden sankarikuvaa suomalaisten sanomalehtien kautta. Aineistona toimivat Helsingin Sanomien ja Suomen Urheilulehden artikkelit yhdestätoista suomalaisesta naisurheilijasta, jotka voittivat olympiakultaa vuosien 1952 ja 1996 välillä. Valitut artikkelit käsittelevät urheilijoita voittosuoritusta ennen, sen aikana ja sen jälkeen. Tarkoituksena on tutkia sanomalehdistön rakentamaa sankarikuvaa ja sitä miten se ilmenee naisurheilijoiden kohdalla ja kenties poikkeaa miespuolisten urheilijoiden sankarikuvasta. Tutkimusta taustoittamaan esitellään Suomen olympiahistoriaa ja etenkin urheilun asemaa ja merkitystä suomalaisessa yhteiskunnassa. Teoreettisina lähtökohtina pohditaan kansallisen identiteetin ja nationalismin merkitystä sankaruuden rakentumisessa sekä itse urheilusankaruutta. Samalla tarkastellaan myös naisten asemaa urheilumaailmassa ja esikuvina, sekä sanomalehtien roolia sankarikuvien synnyttämisessä. Naisurheilijoista kirjoitettuja lehtiartikkeleita tarkastellaan suomalaisesta urheilukulttuurista ja yleisistä sankaruuden määritelmistä nousevien urheilusankaruuden ominaisuuksien kautta. Mielenkiinnon kohteena on ensinnäkin se, esitetäänkö naisvoittajan tuovan kunniaa isänmaalleen vai pelkästään itselleen. Toiseksi tarkastellaan suomalaista naista ”meidän” edustajanamme ”muita” vastaan. Kolmantena pohditaan naisurheilijaa suomalaisen sisun ilmentäjänä ja neljäntenä hänen tekojensa historiallisuutta kansallisessa yhteydessä. Viidentenä pureudutaan siihen, millaisia piirteitä nimenomaan naisurheilijoihin liitetään, eli miten naissankari poikkeaa miessankarista. Tutkimusmenetelmä on tekstiaineiston sisällönanalyysi, jossa aineistosta etsittyjä ja sieltä itsessään nousevia piirteitä peilataan suomalaisen urheilusankaruuden yleisempiin määritelmiin. Aineiston analysoinnissa on keskitytty niihin piirteisiin, jotka luonnostaan nousevat siitä, vaikka kategoriat ovatkin osittain ennakolta määritelty. Tutkimuksessa selviää, että sanomalehdistö määrittää suomalaisen olympiavoittoon yltäneen naisurheilijan kansallisen kunnian tuojaksi. Naisvoittaja esitetään voimakkaasti sekä ”meidän”, että suomalaisen rodun ja sitkeyden edustajana. Suomalainen naisvoittaja on tehnyt myös merkittävää kansallista urheiluhistoriaa ja osoittanut olevansa urheilusankarin veroinen. Silti häneen on liitetty myös ristiriitaisia piirteitä, jotka korostavat hänen sukupuoltaan ja naiseuttaan. Naisurheilija esitetään toistuvasti passiivisena ja miehistä riippuvaisena. Myös hänen ulkomuotoaan, kauneuttaan ja tunteellisuuttaan korostetaan. Suomalainen nainen olympiavoittajana siis hyväksytään kansallisen kunnian mittariksi ja edustamaan maatamme urheilukentille. Naisvoittajan voiton arvo on kuitenkin usein suhteutettu koko joukkueen menestykseen ja hänen sukupuolensa nousee yhdeksi sankaruutta määritteleväksi tekijäksi. Suomalaisten sanomalehtien naissankari säilyttää naiseutensa urheilijuutensa rinnalla ja edustaessaan maataan edustaa hän myös suomalaista naista.

Author dc:creator

• Salo, Anna-Riikka Pauliina

• sankaruus
• urheilu
• naisurheilu
• olympialaiset
• sanomalehdet
• lehdistö
• urheilujournalismi
• kansallinen identiteetti
• suomalaisuus

Language dc:language.iso

fin

Handle dc:identifier.uri

http://hdl.handle.net/10138/12795

OAI identifier oai:identifier

oai:helda.helsinki.fi:10138/12795